Kääntäjä kääntää, koska rakastaa kieltä. Hänestä on ihanaa uppoutua erilaisiin teksteihin ja termistöihin, miettiä loputtomiin sanavalintojensa vivahde-eroja ja niiden vaikutuksia viestin vastaanottajaan, oivaltaa uusia ilmaisuja ja toisaalta vaalia äidinkielelleen tyypillisiä ilmaisutapoja. Kääntäminen on monelle kutsumusammatti, ja niinpä sitä valitettavan usein tehdään hinnalla millä hyvänsä.

Kun sais vain kääntää, olen kuullut aika monen kollegan sanovan ja varmaan sanonut muutaman kerran itsekin.

Muiden alojen ihmiset eivät oikein ymmärrä, mistä on kysymys. Kääntäjät ovat muuttuneet yhteiskunnan ja varsinkin viihdetuotannon kannalta näkymättömiksi ja koko käännösala on ajautunut ahdinkoon. AV-kääntäjät eli tv-ohjelmien ja elokuvien tekstittäjät ovat viime aikoina kapinoineet monikansallisen tuotantoyhtiön sanelemia ehtoja vastaan ja samalla raottaneet verhoa muidenkin kääntäjien maailmaan. Myös kansainvälisellä tasolla. Ja se on hyvä. Mutta se ei vielä riitä.

Kääntäjien itsensä on tajuttava, mikä heidän työssään on arvokasta ja miten siitä kannattaa puhua, jotta muutkin ymmärtävät.

Mitä jos ihan ensimmäiseksi unohdettaisiin kokonaan tämä k:lla alkava verbi. Se on ensisijaiselta merkitykseltään ihan liian konkreettinen ja mekaaninen, eikä ulotu mielikuvallisesti edes englannin verbiin *translate*. Ei k-verbi kerro, mistä alamme ammattitaidossa on kyse. Kyse ei ole lehmänkielistä, hampurilaispihveistä eikä Google-kääntäjästä. Ei ainakaan siinä mielessä kuin ensimmäiseksi tulee mieleen. Kyllä se pihvi on jossakin ihan muualla.

Suuri osa alan ammattilaisista opiskelee monta vuotta yliopistossa tieteenalansa maisteriksi vähintään kahdella kielellä ja vähintään kahteen kulttuuriin perehtyen, sivuaineet ja erikoisalat siihen päälle. Koulutuksemme on hyvin monipuolinen, viestinnällinen ja analyyttinen. Yksinkertainenkin viesti kahdella tai useammalla kielellä voi mennä pahasti pieleen, jos ei satavarmasti tiedä tai osaa ottaa selvää, mitä jippoja kohde- tai lähdekielen kulttuuriin, aihealueeseen, kontekstiin ja kohderyhmään liittyy. Liikkuvia osia ja väärinymmärryksen paikkoja on jokaisessa viestissä, tekstissä ja aineistokokonaisuudessa vaikka kuinka paljon, ja onnistuneen monikielisen viestinnän arvo kansainvälisille yrityksille ja organisaatioille taas on todella suuri.

Tätä monikielisen viestinnän ja kielen käytön asiantuntijuuden aspektia kun muistamme alalla painottaa, niin tilanteemme k… kehittyy vielä paremmaksi. Suuret kiitokset muun muassa SKTL:n, SKTOL:n ja KAJ:n edustajille viime aikoina (teksti on alun perin julkaistu 18.3.2013.) järjestetyistä keskustelutilaisuuksista ja alan sitkeästä edunvalvonnasta vallitsevaa epätietoisuutta vastaan. ¡Solidaridad!