Alla on suomennokseni Donna Mortonin runosta Little Devil kokoelmasta Forbidden Flowers (Voice Lux Press, 2023). Julkaisu suomeksi vain tällä sivulla tekijöiden eli Donnan ja Carmenin eli Spleen-kollektiivin luvalla. Heidän mukaansa innoitus tähän runoon tuli aavikkotarinoista, kauhuelokuvasta The Witch sekä sietämättömästä opintolainataakasta. Loputkin kokoelmasta on suomennettu ja odottaa sopivaa julkaisijaa.
Alkuteosta on kehuttu muun muassa seuraavin sanakääntein: “Forbidden Flowersin seksikkäissä runoissa seikkailevat juonikkaat hahmot: vehkeilevät ystävykset, roolileikkejä suunnittelevat rakastavaiset ja voimaantuneet myytinrakentajat. He julistavat fantasioitaan libidinaalisen halun höttöisessä virrassa, ja opintolaina palaa, kun plyysiaamutakki valahtaa nilkkoihin. Näissä myyttisissä vanhaa Hollywoodia ja kapitalismin tuskaa tihkuvissa runoissa rahisee vanhan maailman fiilis. Nokkelan vuoropuhelun kautta luodaan juuri sopivan himokas ja tarkkanäköinen maailma.”
– Amy Lawless
Pikku piru
Ensin se laskeutui perhosena
olalleni ja kuiskaili
kaikenlaista mukavaa työpäivän aikana.
Uusi auto, se hymisi,
hunajaisella äänellä.
Varhaiseläke.
Käskin sen pörrätä tiehensä.
Tiedämme kaikki, että minun samponi
on sähköposti, lykätä sillä velkaa.
Se ei antanut periksi.
Lähetti kukkia kotiin.
Lippuja loppuunmyytyihin esityksiin.
Lyyristä kryptovaluuttaa.
Kun poljin pyörällä toimistolle,
se ajoi viereen punaisella prätkällä.
Hyppäsin kyytiin ja poltin reiteni nahkapenkkiin.
Ajettiin aavikolle
ja näytettiin liskoille, miten temput tehdään.
Siinä ei kauan nokka tuhise,
kun on vietelty joksikuksi muuksi.
Se haistaa puutteen,
ja halu on minun hajuveteni.
Ruisviski, hiki, kuihtuvat kukat
tuoksuvat stydimmin, kun on tuhat kertaa pettynyt.
Sanoin sille, että haluan elää herkullista elämää,
ja sen tein. Opintolaina paloi
plyysiaamutakin valahtaessa nilkkoihin.
Kuunkajo kimmelsi ihollani
ja suonissani kupli elämä.
Rakastan sitä rohkeasti,
ja nyt onnenpyörä pysähtyy
joka kerta oikeaan väriin.
Ei ole mustavalkoista.
Liskovartaloni laskelmoi.
Mutta sydän on vielä tulessa.
Little Devil
At first, he was just a moth
at my shoulder whispering
little delights during my work day.
New car, he’d say,
his voice like honey
Early retirement.
I told him to buzz off.
We all know my golden cow
is sending emails, watering dry debt.
But he was persistent.
Flowers at my doorstep.
A few lucky tickets.
Poetic bitcoins.
When I was pedaling my bike to the office
he pulled up on a red motorcycle.
I hopped on, the leather burned my thighs.
We drove into the desert
and showed the snakes how it is done.
It only takes a few minutes
to be seduced into someone else.
He has a thing for the scent of need
and I wear desire like a classic perfume.
Rye whiskey, sweat, wilted flowers
weighted by the loss of a thousand loves.
I told him I wanted to live deliciously
and so I did. My student loans melted
at my feet like a velvet robe.
The moon rays glowed on my skin
and I felt a prickling in my veins.
I love him without fear
and now all my roulette spins
land on the right color.
There is no black and white.
My body is reptilian, calculating.
Yet my heart is still on fire.